Salimajava (Castor salao) - sisätiloissa viihtyvä nisäkäslaji
23.10.2012
Ulkonäkö ja koko: Salimajavia on hyvin erikokoisia ja -näköisiä. Keskimitaksi on arvioitu noin 178-181 cm ja painoksi 76-83 kg. Suurimmat havaitut urokset ovat kuitenkin olleet yli 190 cm pitkiä ja liki satakiloisia yksilöitä. Suuren koon vuoksi tarkkoja lukuja ei ole saatu mitattua. Yksilön koko ei ole määräävä tekijä menestyksessä, sen sijaan myös keskiarvoa pienempien yksilöiden on havaittu pärjäävän populaatiossa ja olevan nopean reagoinnin ja vikkelän olemuksensa vuoksi vaikeita saaliita vihollisille. Naaraspopulaatiosta tutkijat eivät ole saaneet havaintoja.
Levinneisyys ja esiintyminen:Salimajava on äärimmäisen pienellä alueella havaittu laji. Parhaat havainnot on tehty keskisessä Suomessa, suurimman asukaskeskittymän koillislaidalla. Havaitut yksilöt lasketaan muutamissa kymmenissä. Salimajavat viihtyvät avarissa sisätiloissa. Tutkijat ovat havainneet niiden kokoontuvan erityisesti ilta- ja yöaikaan pesälleen suorittamaan lajinomaista käytöstä.
Käyttäytyminen:Kokoontumisten on havaittu tapahtuvan normaalisti maanantai- ja torstai-iltaisin. Käytös pesällä saattaa vaikuttaa maallikon silmiin aluksi jokseenkin sekavalta ja epäorganisoidulta. Valistuneet tutkijat ovat kuitenkin havainneet käytökseen kuuluvan oman pesän varjelu, jota pyritään toteuttamaan muodostamalla eräänlainen pato pesän suulle. Alimmaisena on myös erityissalimajava, joka osaa käyttää jalkojen ja muun ruumiin lisäksi myös käsiään pesän varjeluun. Käytökseen kuuluu olennaisesti myös joskus hyvinkin aggressiiviseksi yltyvät hyökkäykset vihollisen pesää kohtaan.
Salimajavien aktiivisin aika ajoittuu talveen. Syksyllä salimajavat kokoontuvat johonkin lähialueen saunapaikkaan pesemään turkeistaan kesän pölyt ja valmistautumaan talven koitoksiin. Tämän kokoontumisen aikana salimajavat nauttivat myös ravintoa ja juomaa (kts. Ravinto). Talven aikana salimajavat poistuvat kotipesästään ja tekevät hyökkäyksiä vihollisia kohtaan oman reviirinsä ulkopuolella. Pisimmillään hyökkäykset ulottuvat jopa 70 kilometrin päähän kotipesästä. Keväällä salimajavat suorittavat syksyn kaltaisen kokoontumisen jossa jälleen peseydytään ja nautitaan ravintoa.
Ravinto:Salimajavat ovat sekasyöjiä, niille maistuu hyvin siis sekä kasvis- että liharavinto. Ruokajuomaksi salimajavien on havaittu nauttivan viikonloppuisin kohtuullisessa määrin viljapohjaisia mallasjuomia. Viikolla tapahtuvissa kokoontumissa salimajavat nauttivat ehdottomasti vain tavallista tai miedosti hapotettua kivennäisvettä. Tiettyjen salimajavayksilöiden on havaittu pitävän erityisesti pitsasta ja kebabista, jonka voi myös huomata yksilöiden pulleasta ulkomuodosta.
Evoluutio ja tulevaisuus:Salimajavien tarkkaa alkuperää ei vielä ole pystytty selvittämään. Tutkijat ovat kuitenkin vakuuttuneita, että Feeniks-linnulla on jotakin tekemistä asian kanssa. Huolimatta puuttuvista naarasyksilöhavainnoista salimajavat ovat lyhyen olemassaolonsa aikana vahvistaneet kantaansa. Uudet yksilöt ovat nuoria, taitavia ja nopeita, niiden avulla salimajaville voidaankin ennustaa valoisaa tulevaisuutta taistelussa vihollisia vastaan. Tutkijat odottavat kuumeisesti havaintoja naarassalimajavista, jotta pääsisivät tutkimaan salimajavien pariutumis- ja parittelukäyttäytymistä. Toistaiseksi vain uroksiin kohdistuneista havainnoista johtuen ovat jotkin sensaationhakuiset tutkijat väittäneet salimajavaurosten pariutuvan keskenään ja lisääntyvän ilman naaraiden panosta.
|
[tulevat-tapahtumat] 
[footer]
Notice: Trying to access array offset on value of type null in /home/int43956/public_html/header.php on line 141
|